Jalkojenhoitaja Susanna Satta toteaa lämpökuvantamisen mullistaneen Charcot-jalan hoitoprosessin. Perinteisen lämpömittarin käyttöön verrattuna lämpökuvantaminen on tuonut lisäksi mittavan avun hoitoon sitouttamisessa. Myös TAYS:n ylilääkäri Jorma Lahtela korostaa lämpökuvantamisen merkitystä varhaisdiagnostiikassa ja kertoo omia kokemuksiaan menetelmän hyödyistä.
Viime vuosien aikana lämpökuvantaminen on yleistynyt terveydenhuollon parissa ja menetelmä on nostettu esimerkiksi mukaan Charcot’n jalan diagnostiikan Käypä hoito -suosituksiin.
Tampereen yliopistollinen sairaala on yksi lämpökuvantamisen pioneereja Suomessa. TAYS:n ylilääkäri Jorma Lahtela korostaa lämpökuvantamisen merkitystä varhaisdiagnostiikassa ja kertoo omia kokemuksiaan menetelmän hyödyistä.
“Lämpökuvantaminen on Charcot-jalan diagnostiikassa ja hoidon seurannassa hyvä työkalu, joka korvaa esimerkiksi toistuvan magneettikuvauksen. Sen avulla voi esimerkiksi määrittää koska luun paraneminen on edennyt sille asteelle, että jalan käyttöä ja kuormitusta voi alkaa lisätä.”
Thermidaksen ThIR-A615 -järjestelmä on ollut myös Kantahämeen Keskussairaalassa vuodesta 2021 alkaen. Jalkojenhoitaja Susanna Satta käyttää työssään lämpökuvantamista lähes päivittäin.
Satta lämpökuvantaa Charcot-potilaiden jalat kahden viikon välein kipsin vaihdon yhteydessä. Hoito kestää yleensä noin vuoden ajan ja säännöllinen kuvantaminen jatkuu hoidon päättymiseen saakka.
Järjestelmälle on löytynyt uusia käyttökohteita myös varsinaisen hoitovaiheen jälkeen. Ortopedisten jalkineiden sopivuutta on myös helppo arvioida lämpökuvatamisen avulla.
“Monesti neuropatia on niin paha, että henkilö ei pysty itse tunnistamaan alkavia hiertymiä. Siihen järjestelmä on ollut myös todella hyvä.”
Jalkineiden ja pohjallisten muokkaaminen helpottuu huomattavasti, kun sopivuuden arviointi ei jää aistihavaintojen varaan. Esimerkiksi kantapään alueella oleva haava johtaa siihen, että henkilö alkaa helposti varata painoa enemmän jalkaterän etuosaan.
“Lämpökameralla pystyy huomaamaan sen, mitä ei vielä silmällä näe.”
Aikainen havainnointi mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja sopivien hoitotoimenpiteiden tekemisen jo varhaisessa vaiheessa.
Ennen Thermidaksen lämpökuvantamisjärjestelmän käyttöönottoa, Satta käytti työssään perinteistä pistemittaria yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Erot uuteen menetelmään ovat olleet huomattavia.
“Lämpökuvantaminen on totaalisesti mullistanut Charcot-jalan hoidon.”
Potilaista suuri osa on työssäkäyviä miehiä, ja vuoden mittainen hoitoprosessi voi olla henkisesti todella kuormittava. Perinteisen lämpömittarin käyttöön verrattuna lämpökuvantaminen on tuonut myös mittavan avun hoitoon sitouttamisessa.
“Voimme katsoa yhdessä lämpökuvia ja verrata niitä vaikka kaksi kuukautta sitten otettuihin. Potilas näkee itsekin muutoksen ja ymmärtää hoidon toimivan. Se on ihan käsittämättömän suuri apuväline.”
Muun muassa useampi aiemmin kipsihoidosta kieltäytynyt potilas on lämpökuvat nähdessään suostunut hoidon aloittamiseen.
Kahden vuoden aikana järjestelmästä on tullut olennainen Charcot-potilaiden hoitoa.
“Tämmöinen pitäisi olla kaikkialla, missä hoidetaan diabeetikoiden jalkoja ja lisäksi perusterveydenhuollon puolella seulomassa riskijalkoja.”