Kun akuutti kiveskipu vie potilaan päivystykseen, aikaa on vain tunteja. Silti diagnoosi voi viivästyä ratkaisevasti. Suomalaisessa tutkimuksessa testataan nyt teknologiaa, joka voi tuoda päätöksenteon minuuteissa sinne, missä sillä on eniten merkitystä.
Kello on kolme yöllä. Nuori mies saapuu päivystykseen kovan kiveskivun takia. Jos kyseessä on kiveskiertymä, aikaa on vähän.
Verenkierto on saatava palautettua nopeasti – käytännössä muutamassa tunnissa. Jokainen viivästys kasvattaa riskiä pysyvään vaurioon. Silti diagnoosi ei ole aina nopea.
Tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan etsitään nyt ratkaisua suomalaisessa tutkimuksessa, jonka keskiössä on Thermidaksen kehittämä lämpökuvantamisteknologia.
Kuusi tuntia aikaa
Lääketieteessä tunnetaan käsite ”Golden Hour”. Se tarkoittaa kriittistä aikaikkunaa, jonka sisällä hoidon on alettava, jotta potilas voidaan pelastaa tai vähentää pysyviä vaurioita.
Kiveskiertymässä tämä raja on noin kuusi tuntia. Sen jälkeen riski kiveksen menetykseen kasvaa nopeasti.
Nykyisin diagnoosi perustuu usein ultraääneen. Se on toimiva menetelmä, mutta käytännössä riippuvainen erikoislääkärin saatavuudesta – myös keskellä yötä.
”Se on hidas ja tekijäriippuvainen prosessi, joka pahimmillaan vaarantaa potilaan kiveksen verenkierron odottelun vuoksi”, toteaa Seinäjoen keskussairaalan kirurgian ja urologian erikoislääkäri ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Mika Raitanen.
Juuri odottaminen on ongelma. Potilas on jo päivystyksessä, mutta varma diagnoosi vie aikaa.
Diagnoosi sekunneissa
Seinäjoen keskussairaalassa tehtiin Mika Raitasen vetämänä loppuvuodesta 2023 pilottitutkimus, jossa testattiin Thermidaksen lämpökuvantamisjärjestelmää akuutin kiveskivun tutkimisessa.
Tulokset olivat merkittäviä: kiveskiertymä tunnistettiin lämpökameralla ensimmäisenä maailmassa.
Lämpökuvantamisen ydin on yksinkertainen.
Lämpökamera näyttää molemmat kivekset samassa kuvassa ja paljastaa niiden välisen lämpötilaeron välittömästi. Jos verenkierto on heikentynyt, kudos viilenee. Tulehduksessa lämpötila puolestaan nousee.
”Nykyisen tutkimusmenetelmän eli ultraäänitutkimuksen haaste on se, että tulos on sitä tarkempi, mitä kokeneempi lääkäri on. Lämpökuvantaminen taas on looginen ja helppo menetelmä, jonka jokainen terveydenhuollon ammattilainen pystyy ottamaan haltuun lyhyellä perehdytyksellä”, Raitanen selittää.
Tutkimus on nopea, eikä laite kosketa potilasta lainkaan.
”Ultraääni voi tuntua potilaasta epämukavalta, mutta lämpökuvantamisessa laitteen ei tarvitse edes koskettaa ihoa. Nopeus mahdollistaa sen, että potilas pääsee viiveettä leikkaukseen, jos kiveskiertymää epäillään. Inhimillinen hinta on kova, jos nuori mies menettää kiveksen pelkän odottelun vuoksi”, Raitanen kiteyttää.
Hoitopäätös ilman viivettä
Nyt käynnissä on Raitasen johtama laajempi tutkimus, jossa pyritään vahvistamaan pilotin tulokset. Mukana ovat kaikki Suomen yliopistosairaalat sekä suurimmista keskussairaaloista Seinäjoki, Jyväskylä ja Pori.
Jos tulokset pitävät, vaikutus voi olla konkreettinen.
”Mikäli tutkimus osoittaa lämpökuvantamisen luotettavuuden näin laajassa aineistossa, voi hoitopolku olla jatkossa sellainen, että akuutista kiveskivusta kärsivältä potilaalta otetaan ensimmäisenä lämpökuva ja mikäli kivulias puoli on oireetonta kylmempi, ohjataan potilas kirurgiseen hoitoon ilman muita tutkimuksia”, Raitanen visioi.
Käytännössä tämä tarkoittaisi vähemmän odottamista, vähemmän lisätutkimuksia ja nopeampaa pääsyä hoitoon.
Nopeus on myös resurssikysymys
Terveydenhuollon säästöpaineet ovat valtavat.
Siksi jokainen menetelmä, joka vähentää lääkärin työaikaa, lyhentää hoitoa ja karsii turhia toimenpiteitä, on arvokas.
Thermidaksen lämpökuvantamisasiantuntija Frida Samuelsson vastaa tutkimuksessa järjestelmäkoulutuksesta ja näkee muutoksen konkreettisena.
Kun aikaa ja lääkäreitä on rajallisesti, jokainen nopeutettu tutkimus vaikuttaa suoraan hoitoon.
”Tavoitteenamme on osoittaa menetelmän ja teknologian toimivuus, ja sen myötä tuoda ensiavun hoitokentälle uusi ja kustannustehokas työkalu, jonka avulla voidaan säästää terveydenhuollolle suoraa rahaa ja päästää potilas nopeammin hoitoon. Tässä ei häviä kukaan”, Samuelsson toteaa.
Lopulta kyse on ajasta
Teknologia ja tutkimus luovat mahdollisuuksia, mutta sairaalassa usein aika ratkaisee.
”Inhimillinen hinta on kova, jos nuori mies menettää kiveksensä vain siksi, ettei meillä ollut nopeampaa tapaa tietää. Jos tämä teknologia antaa meille ne puuttuvat minuutit, on tehdyllä tutkimuksella ollut merkitystä”, Raitanen päättää.
