Lämpökuvantaminen on luotettava ja painehaavariskin arvioimiseen hyvin soveltuva menetelmä.
Tutkimus käsitti 415 tehohoidossa olevaa potilasta, joita seurattiin kymmenen päivän ajan. Potilaiden alaselän alueelta otettiin lämpökuvat kerran päivässä, ja painehaavan riskiä arvioitiin Bradenin riskiluokitusarvioinnilla.
Fuman Cai, 2020. Application of infrared thermography in the early warning of pressure injury: a prospective observational study
Suomessa painehaavoja arvioidaan syntyvän vuosittain 55 000–85 000 potilaalle ja niiden aiheuttamat kustannukset vuositasolla ovat noin 420 – 630 miljoonaa euroa (1). Ennaltaehkäisyn on puolestaan arvioitu maksavan vain murto-osan painehaavapotilaan hoidon kustannuksista (2).
Ennen kaikkea painehaava aiheuttaa potilaalle kipua, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua (1). Yksi painehaavariskin tunnistamista ja ennaltaehkäisyä auttava menetelmä on lämpökuvantaminen.
Alla olevassa esimerkkitapauksessa näkyy 78-vuotias vuodepotilas, joka ei pystynyt nousemaan ylös ilman avustusta. Potilaan selästä otettiin rutiinintarkastuksen yhteydessä lämpökuva, joka paljasti selkeästi lämpimämmän alueen vasemmalla puolella. Paljaalla silmällä nähtäviä merkkejä painehaavariskistä ei ollut vielä nähtävissä.
Kun lämpökuvantamisella tunnistettiin painehaavan riski hyvissä ajoin, henkilökunta aloitti päivittäiset toimet, kuten avustetun istumisen lisäämisen, hallitut asennonvaihdot ja ihonhoidon tehostamisen ennaltaehkäistäkseen painehaavan syntymistä. Näillä yksinkertaisilla toimilla vältettiin kivulias, kallis ja pitkää hoitoa vaativa painehaavan hoitoprosessi.
“Pystyimme tekemään nopeampia päätöksiä, mikä johti parempiin hoitotuloksiin ja vähensi kalliiden diagnostisten tutkimusten käyttöä. Uhdessä tapauksessa pystyimme jopa välttämään varpaan amputaation.“
– Fiona Main, NHS Highland
Lämpökuvantamiseen pohjautuvalla mallilla voidaa tarkasti ja objektiivisesti tunnistaa painehaavoja jo vuorokautta ennen niiden silmämääräistä havaitsemista.
Tuoreessa kiinalaistutkimuksessa seulottiin 263 potilasta painehaavariskin varalta. Tutkimuksessa havaittiin, että lämpökuvantamalla pystyttiin havaitsemaan painehaavariski paremmin kuin muilla käytetyillä menetelmillä.
1) Kinnunen, U-M., Ahtiala, M., Hynninen, N., Iivanainen, A., Seppänen, S. & Tervo-Heikkinen, T. (2015), Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/painehaava-hs.pdf
(2) Demarré L, Van Lancker A, Van Hecke A, Verhaeghe S, Grypdonck M, Lemey J, Annemans L, Beeckman D. The cost of prevention and treatment of pressure ulcers: A systematic review. Int J Nurs Stud. 2015 Nov;52(11):1754-74. doi: 10.1016/j.ijnurstu.2015.06.006. Epub 2015 Jun 25. PMID: 26231383.